{"id":96,"date":"2025-01-05T15:14:34","date_gmt":"2025-01-05T15:14:34","guid":{"rendered":"https:\/\/kinokyna.laajakuva.com\/?p=96"},"modified":"2025-01-14T12:48:17","modified_gmt":"2025-01-14T12:48:17","slug":"onegin-1999-tarpeettoman-ihmisen-rakkaus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kinokyna.laajakuva.com\/?p=96","title":{"rendered":"ONEGIN (1999) \u2013 TARPEETTOMAN IHMISEN RAKKAUS"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Lordi Byron: “Sill\u00e4 mit\u00e4 muutakaan olisi melankolinen katse kuin \/ kaukoputki jolla n\u00e4kee suoraan totuuteen?”<\/em><\/p>\n\n\n\n

Ralph Fiennesin sisaren Martha Fiennesin ohjaamassa Ven\u00e4j\u00e4n kansallisrunoilijan Aleksandr Pu\u0161kinin klassikkorunoromaanin Jevgeni Oneginin (Evgenij Onegin, 1825\u201332.) filmatisoinnissa Onegin (1999) Fiennes n\u00e4yttelee nimihenkil\u00f6\u00e4, kylm\u00e4spermaista rakastajaa, joka on samaan aikaan aristokraattinen ja kapinallinen, vastenmielinen ja puoleensavet\u00e4v\u00e4, yl\u00e4luokkan j\u00e4sen ja anarkisti. Elokuvana Onegin on hieman aliarvostettu: se on t\u00e4ynn\u00e4 loistavaa musiikkia, sen kuvaus on herkk\u00e4\u00e4 ja runollisenkaunista, siin\u00e4 leijuu kalsean, sumuisen p\u00e4iv\u00e4n kolkkoa tunnelmaa, p\u00e4\u00e4osanesitt\u00e4j\u00e4t ovat karismaattisia ja kauniita, tarina ikuinen, puvustus ja lavastus kaiken kaikkikaan hienoa.

Onegin vaeltaa tarpeettoman maailman halki kylm\u00e4n\u00e4 kuin kivi. H\u00e4n asettuu maaseudulle, jossa tutustuu naapureihinsa, Lenskiin (Toby Stephens) ja t\u00e4m\u00e4n nuoreen kihlattuun Olgaan (Lena Headey) sek\u00e4 Olgan omituista vieh\u00e4tyvoimaa s\u00e4teilev\u00e4\u00e4n, ihmeelliseen siskoon Tatjanaan (Liv Tyler), johon h\u00e4nell\u00e4 ensisilm\u00e4yksell\u00e4 syttyy kohtalonomainen side: h\u00e4n saa tartunnan taudista, jota my\u00f6s rakkaudeksi kutsutaan.

Onegin on niin sanotusti tarpeeton ihminen, varakas ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n kyll\u00e4stynyt, hedonistinen ja kyyninen, melankolinen ja vapaudessaan pitk\u00e4stynyt, \u00e4lyk\u00e4s keikari, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 huvittelevan ihmisten tunteilla kuin ovela, leikkiv\u00e4 kissa hiirell\u00e4. Kukaan ei hy\u00f6dy h\u00e4nest\u00e4, h\u00e4n on hierarkiassa korkealla, omistaa orjia ja taloja, mutta silti t\u00e4ysin turha j\u00e4tk\u00e4 ja h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 sen itsekin: maailma on h\u00e4nelle pelkk\u00e4 peli ja h\u00e4n on itse iso, ik\u00e4vystynyt lapsi joka sill\u00e4 pelaa. H\u00e4n el\u00e4\u00e4 vailla syyt\u00e4 ja kenties kuolee yht\u00e4 turhaan, h\u00e4n on aristokraatti vailla tarkoitusta, ihminen vailla intensiota.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Fiennes solahtaa rooliin kauniisti kuin luu kurkkuun: h\u00e4n on komea, olemukseltaan kiehtova, et\u00e4inen ja luonnoltaan aristokraattinen. H\u00e4n on kaiken keskipisteen\u00e4 ja samaan aikaan ikuisena sivullisena: h\u00e4n ei v\u00e4lit\u00e4 edes yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 runoudesta. Mit\u00e4p\u00e4 sit\u00e4 olisi lukea? Kaikki on yhdentekev\u00e4\u00e4, ennen muuta el\u00e4m\u00e4: olisi r\u00f6yhke\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 eloon, mutta yht\u00e4 hy\u00f6dyt\u00f6nt\u00e4 kuollakaan. Tosin kuolema on yht\u00e4 v\u00e4h\u00e4n pelottava asia kuin el\u00e4m\u00e4 kyll\u00e4stytt\u00e4v\u00e4: kummatkin masentaa, koska kummallakaan ei ole syyt\u00e4. Ihminen syntyy turhaan, el\u00e4\u00e4 k\u00e4rsimyksess\u00e4 ja kuolee sattumalta, kuten Jean-Paul Sartre kirjoitti.* Rakkaus voisi suoda hetkellisen pelastuksen, mutta tilaisuuteen ei tartuta ylimielisyydest\u00e4. Viimein osat vaihtuvat ja hylk\u00e4\u00e4j\u00e4st\u00e4 tulee rakastunut, rakastuneesta hylk\u00e4\u00e4j\u00e4, eli silloin on jo liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4.

Fiennesist\u00e4 s\u00e4teilee v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n, joku sanoisi pahan \u2013 n\u00e4yttelih\u00e4n h\u00e4n my\u00f6hemmin Lordi Voldemortia! \u2013 seksisymbolin karismaa, omituisen hyyt\u00e4v\u00e4\u00e4 vetovoimaa: h\u00e4n on r\u00f6yhke\u00e4 individualisti, h\u00e4ijynkylm\u00e4 rakastaja. Vastavoimana, tai vetovoimana toimii Steven Tylerin tyt\u00e4r Liv Tyler, joka kolme vuotta aiemmin h\u00e4tk\u00e4hdytti melkein yliluonnollisella kauneudellaan Bernardo Bertoluccin elokuvassa Koskematon kauneus (Stealing Beauty, 1996). Elokuvan neli\u00f6draama on siin\u00e4, ett\u00e4 Onegin yst\u00e4vystyy Lenskin kanssa, mutta viettelee t\u00e4m\u00e4n vaimon Olgan ja h\u00e4p\u00e4isee yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 tanssiaisissa. Seuraa kaksintaistelu, jonka j\u00e4lkeen Tatjana on varma rakkaudestaan Oneginiin.

Runoromaani ja elokuva ovat syv\u00e4n moraalisia tarinoita. Kummankin teema voisi olla Isaak Babelia mukaillen: \u201d\u00e4l\u00e4 sano ei, kun el\u00e4m\u00e4 huutaa kyll\u00e4!\u201d Onegin ei nimitt\u00e4in vastaa Tatjanan rakkauteen, vaan torjuu t\u00e4m\u00e4n kylm\u00e4sti kuin k\u00e4ytetyn nen\u00e4liinan. Vasta liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n h\u00e4n tajuaa virheens\u00e4: kyse on koko ajan ollut vapaudesta ja rakkauden vaikeudesta. Mit\u00e4 on rakkaus? Yht\u00e4 tuskaa. Olisi helpompi, jos ei rakastaisi. Kaikki, mit\u00e4 se tekee ihmiselle, on j\u00e4rjen vastaista: vihaan rakkautta. Onegin voisi yht\u00e4 hyvin sanoa yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ruumiin \u00e4\u00e4rell\u00e4, kun h\u00e4n viimein murtuu, lordi Byronin sanoin: \u201dJos minulla ei olisi syd\u00e4nt\u00e4, olisi kaikki hyvin, mutta olen huomannut, ett\u00e4 minulla sellainen on.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Nuorena kuollut lordi Byron toimi keskeisen\u00e4 vaikuttajana Pu\u0161kinille ja h\u00e4nen Don Juan runoelmassaan on paljon samaa kuin Oneginissa. Niin kuin hieman my\u00f6hemmin Mihail Lermontovilla my\u00f6s Pu\u0161kinin kohtalossa el\u00e4m\u00e4 j\u00e4ljitteli taidetta, eik\u00e4 toisin p\u00e4in: kummatkin kirjailijoista kirjoittivat kaksintaisteluista, kummatkin saivat surmansa sellaisessa.

Kun Pu\u0161kin kuuli juoruja, ett\u00e4 h\u00e4nen vaimonsa oli aloittanut villin rakkausseikkailun, haastoi h\u00e4n lankonsa Georges d\u2019Anth\u00e8sin kaksintaisteluun. T\u00e4m\u00e4n ampuma luoti osui Pu\u0161kinin lantioon, l\u00e4visti pernan. Kahden p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 runoilija kuoli vatsakalvontulehdukseen. H\u00e4n oli 37-vuotias, vain vuotta vanhempi kuin h\u00e4nen idolinsa lordi Byron kuollessaan.

Elokuvan Onegin j\u00e4\u00e4 eloon, vaikka kuoleekin sis\u00e4isesti, niin kuin suurin osa meist\u00e4 muistakin: rakkaus murhaa h\u00e4net sis\u00e4lt\u00e4 k\u00e4sin. Jaksaako kuolema edes korjata h\u00e4nt\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4? Yht\u00e4 kaikki, kaikki on joka tapauksessa yht\u00e4 tyhj\u00e4n kanssa. Vain h\u00e4nen ruumiinsa j\u00e4\u00e4 vaeltelemaan hyyt\u00e4vi\u00e4 Pietarin katuja, joissa armoton tuuli kulkee viskoen kasvoihin teroitettuja lihaveitsi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

* Mutta Sartre, tuo “kierosilm\u00e4inen, kalansuinen loinen”, ainakin jos asiaa kysyy Louis-Ferdinand C\u00e9linelt\u00e4, joka itse oli tolkuttoman lahjakas, mutta my\u00f6s t\u00e4ysin tolkuton, ei ollut lukenut Friedrich Nietzsche\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n huolellisesti. Jos olisi, tuo ajatus olisi k\u00e4\u00e4ntynyt seuraavaan suuntaan: Ihminen siitet\u00e4\u00e4n himosta tai halusta, syntyy turhaan \u2013 ja el\u00e4\u00e4 ikuisesti. Lopussa kaikkia odottaa pitk\u00e4 k\u00e4rsimys, jota ihminen on tuomittu toistamaan aina. Kutsukaa sit\u00e4 taivaaksi tai helvetiksi, itse puhun inhimillisest\u00e4 k\u00e4rsimyksest\u00e4, jota vastaan luulisi tieteen kamppailevan.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Mutta sen sijaan se pyrkii vain pitkitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 kaikelle tavalla pesem\u00e4tt\u00e4 k\u00e4si\u00e4\u00e4n kiduttamisesta, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhtyneen sopivan hienovaraisesti hoitoalojen hierarkioihin ja arvovaltoihin; k\u00e4tkien ovelasti sadisminsa byrokraattisiin koukeroihin. Olemattomuudesta emme tied\u00e4, tai voikaan tiet\u00e4\u00e4 muuta, kuin sen ett\u00e4 sill\u00e4 on puolensa olemassaoloon verraten. Ihmisen murhaamista taasen ei voi edes verrata ihmisen maailmaan ja olemassaoloon saattamiseen: siitt\u00e4j\u00e4 antaa paitsi el\u00e4m\u00e4n, my\u00f6s kuoleman, kun taas murhaaja vie ainoastaan el\u00e4m\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 kontekstissa eutanasian vastustajat ovat aina my\u00f6s kiduttamisen kannattajia, monella tapaa itse osallisia kiduttamiseen. Olen sanonut jo tarpeeksi ja karannut siin\u00e4 sivussa aiheestani hieman.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lordi Byron: “Sill\u00e4 mit\u00e4 muutakaan olisi melankolinen katse kuin \/ kaukoputki jolla n\u00e4kee suoraan totuuteen?” Ralph Fiennesin sisaren Martha Fiennesin ohjaamassa Ven\u00e4j\u00e4n kansallisrunoilijan Aleksandr Pu\u0161kinin klassikkorunoromaanin Jevgeni Oneginin (Evgenij Onegin, 1825\u201332.) filmatisoinnissa Onegin (1999) Fiennes n\u00e4yttelee nimihenkil\u00f6\u00e4, kylm\u00e4spermaista rakastajaa, joka on samaan aikaan aristokraattinen ja kapinallinen, vastenmielinen ja puoleensavet\u00e4v\u00e4, yl\u00e4luokkan j\u00e4sen ja anarkisti. Elokuvana Onegin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"nf_dc_page":"","_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-96","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kinokyna.laajakuva.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/96","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kinokyna.laajakuva.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kinokyna.laajakuva.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kinokyna.laajakuva.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kinokyna.laajakuva.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=96"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/kinokyna.laajakuva.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/96\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":138,"href":"https:\/\/kinokyna.laajakuva.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/96\/revisions\/138"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kinokyna.laajakuva.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=96"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kinokyna.laajakuva.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=96"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kinokyna.laajakuva.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=96"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}