{"id":77,"date":"2025-01-04T13:05:04","date_gmt":"2025-01-04T13:05:04","guid":{"rendered":"https:\/\/kinokyna.laajakuva.com\/?p=77"},"modified":"2025-01-13T11:47:53","modified_gmt":"2025-01-13T11:47:53","slug":"hamsun-1996-kun-suuri-kirjailija-mukautuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kinokyna.laajakuva.com\/?p=77","title":{"rendered":"HAMSUN (1996) \u2013 KUN KNUT MUKAUTUU"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tanskalaisen Thorkild Hansenin kohuel\u00e4m\u00e4kertaan Processen mod Hamsun (1978) pohjautuva Jan Troellin ohjaama Hamsun (1996) sai k\u00e4sikirjoittajakseen loistavan Per Olov Enquistin ja rakentui Max von Sydowin luoman Knut Hamsunin (1859\u20131952) my\u00f6h\u00e4isel\u00e4m\u00e4n tarkkan\u00e4k\u00f6iseksi tutkielmaksi, joka on yht\u00e4 paljon poeettista ekskursiota von Sydowin kasvojen karttaan ja valon hehkuun luonnossa kuin vapaata elokuvallista rekonstruktiota historiallisiin tapahtumiin.<\/p>\n\n\n\n

Kamaridraamana alkava kirjailijakuva valottaa nobelistin kulmasta 2. maailmansodan aikaa ja sen j\u00e4lkipyykkej\u00e4 Norjassa. Troellin perhekuvaus on raadollista: kirjailijan avioliitto Marie Hamsuniin (Ghita N\u00f8rby) esitet\u00e4\u00e4n repivin\u00e4 riitoina, n\u00e4lv\u00e4isyin\u00e4 ja ilmitulleena katkeruutena, manipulointina ja valtapelin\u00e4, jopa vihana. Suhteet omiin lapsiinkin n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n niin ja n\u00e4in; my\u00f6hemmin toinen Hamsunin tytt\u00e4rist\u00e4 Ellinor Hamsun (Anette Hoff) n\u00e4hd\u00e4\u00e4n hanakasti pulloon takertuvana, is\u00e4lleen katkerana syyt\u00f6ksi\u00e4 laukovana alkoholistihylki\u00f6n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Hamsun joutuu aikansa py\u00f6reisiin: natsi-Saksa miehitt\u00e4\u00e4 Norjan parissa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Nobelisti, joka haluaisi el\u00e4\u00e4 omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, ei osaa vastata. Poliittisesti h\u00e4n j\u00e4hmettyy kuin gorgoa silm\u00e4ilev\u00e4 ihminen ja piiloutuu oman kotinsa suojiin, kuin ulkomaailmaa ei olisi. Melkein kuin vastoin omaa tahtoaan, jos h\u00e4nelt\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n kysyisi, h\u00e4n mukautuu: h\u00e4nest\u00e4 tulee konformisti. Norjalainen lastenkirjailija ja n\u00e4yttelij\u00e4 Marie Hamsun, Knutin aviovaimo, n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n poliittisen manipuloinnin p\u00e4\u00e4piruna. Vaimo salaa miehelt\u00e4\u00e4n totuuksia natsi-Saksasta. Melkein kuuro ja i\u00e4k\u00e4s, mutta sielultaan kyvyk\u00e4s Knut ei ilmeisesti tiennyt juuri mit\u00e4\u00e4n keskitysleireist\u00e4. Kaikki syyt sylk\u00e4ist\u00e4\u00e4n Marie-vaimon niskaan ik\u00e4\u00e4n kuin Hamsunilla itsell\u00e4\u00e4n ei olisi t\u00e4ss\u00e4 asiassa vapaata tahtoa, silmi\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4, tai j\u00e4rke\u00e4 kallossa.<\/p>\n\n\n\n

Kun aviomies kysyy er\u00e4\u00e4n keskustelun p\u00e4\u00e4tteeksi saksalaiselta lehtimiehelt\u00e4, mit\u00e4 juutalaisille tehd\u00e4\u00e4n, h\u00e4nelle kerrotaan takellellen, ett\u00e4 heid\u00e4t l\u00e4het\u00e4\u00e4n uudelleen koulutettavaksi. Sill\u00e4 hyv\u00e4. Mit\u00e4\u00e4n h\u00e4nen kritiikist\u00e4\u00e4n ei toki paineta; ne kuullaan, mutta niit\u00e4 ei oteta lukuun, elet\u00e4\u00e4nh\u00e4n luodinlujassa totalitarismissa. Knut l\u00e4htee tapaamaan Hitleri\u00e4 (Ernst Jacobi). Tapausta verrataan Goethen ja Napoleonin kohtaamiseksi.

Siit\u00e4 muodostuu katastrofi. Kuuro Hamsun ei ymm\u00e4rr\u00e4 Hitleri\u00e4. Jylhi\u00e4 vuoriaan Berchtesgadenin ikkunoista ihaillen tiiraileva, sotasyd\u00e4minen Hitler haluaa kuulla, kuinka norjalaiselta luonnistui kirjoittaa sellainen mestariteos kuin Maan siunaus (Markens Gr\u00f8de, 1917)? Kyynelehtiv\u00e4 Hamsun tahtoo kertoa mielipuoliselle F\u00fchrerille vain miten hullusti asiat lep\u00e4\u00e4v\u00e4t pohjolan per\u00e4ll\u00e4. Nobelisti tuntee itsens\u00e4 petetyksi. Hitler k\u00e4skee passittamaan t\u00e4risev\u00e4n Hamsunin luotaan: tuollaista valitusta h\u00e4n ei suostu kuuntelemaan! Ihme vikisij\u00e4! Taiteilijan ja poliitikon kohtaaminen on p\u00e4\u00e4ttynyt.<\/p>\n\n\n\n

Kansan, jonka kollektiivinen muisti ulottuu kolmen tuopin p\u00e4\u00e4h\u00e4n, mielipide muuttuu nopeasti ja aika saa patsaatkin kuolemaan: vuonna 1920 saamansa Nobelin kirjallisuuspalkinnon j\u00e4lkeen Hamsun oli kotimaassaan kansallissankari. 1945 h\u00e4nt\u00e4 syytettiin maanpetturuudesta ja piinattiin sairaaloilla, ja kun kukistettujen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n fyysiseen kiduttamiseen ei en\u00e4\u00e4 alennuttu, sai tuo toimi hienovaraisempia, psykologisempia muotoja, eik\u00e4 kirjailijalle suostuttu antamaan edes vaatimaansa tuomiota.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mik\u00e4\u00e4n ei ole yksiselitteist\u00e4, v\u00e4hiten el\u00e4m\u00e4: Hitlerin katumattoman nekrologin kirjoittanut, aseita yli kaiken karttanut Hamsun vihasi teollista yhteiskuntaa, kapitalismia ja urbaania el\u00e4m\u00e4nmuotoa, ennen muuta brittil\u00e4ist\u00e4 imperialismia jota syytti intialaisten massamurhaamisesta, rotusyrjinn\u00e4st\u00e4, kansojen alistamisesta, maailman teollistamisesta. H\u00e4n vastusti massaihmisidelogioita ja kirjoitti panteistista tuotantoaan yksil\u00f6n puolesta massakoneistoja vastaan, vaikka mukautui samalla valloittajien puolelle: h\u00e4n ei voinut luopua mukavuuksistaan.<\/p>\n\n\n\n

Hamsun on sopeutuja: h\u00e4n ei saa \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n kuuluviin, eik\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4, saati hyv\u00e4ksy Hitlerin antisemitismi\u00e4, mutta hyv\u00e4ksyy silti aluksi natsi-Saksan miehityksen, koska uskoo Norjan hy\u00f6tyv\u00e4n siit\u00e4. H\u00e4n puoltaa Vidkun Quislingin (Sverre Anker Ousdal) natsimielist\u00e4 Nasjonal Samling -puoluetta jo 1930-luvun alussa ja kiitt\u00e4\u00e4 Hitleri\u00e4 suur-Euroopan ajatuksesta, mutta kauhistuu n\u00e4kemist\u00e4\u00e4n aseista nuorten ihmisten k\u00e4siss\u00e4 ja kirjoittaa vastarintaliikkeen vastaisia lehtikirjoituksia joissa pyyt\u00e4\u00e4 Norjan nuorisoa luopumaan pyssyist\u00e4. My\u00f6hemmin h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 kapina olisi ollut turhaa: h\u00e4n halusi s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ihmishenki\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Miehityksen j\u00e4lkeen ihmiset k\u00e4skev\u00e4t lapsiaan heitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Hamsunia kirjoillaan ja kutsumaan maanpetturiksi. Nobelistin omaisuus takavarikoidaan. H\u00e4net passitettaan lataamoon. Sielujen sairaalassa, jota kirjailija nimitt\u00e4\u00e4 koruttomasti hullujenhuoneeksi, sanoen samalla itse\u00e4\u00e4n “t\u00e4m\u00e4n sairaalan terveimm\u00e4ksi potilaaksi”, h\u00e4n tarttuu kyn\u00e4\u00e4n 15 vuoden j\u00e4lkeen: h\u00e4nen t\u00e4ytyy opetella sanat uudelleen, niin h\u00e4n sanoo tytt\u00e4relleen.<\/p>\n\n\n\n

On kulunut niin pitk\u00e4 aika siit\u00e4 kun h\u00e4n on viimeksi kirjoitti. Hoitajat nauravat kirjailijalle: mit\u00e4p\u00e4 vanhus kirjoittaa? Ironisesti h\u00e4n nime\u00e4\u00e4 kertomuksensa “sielultaan sairaan kirjoittamaksi”. Salaa Hamsun kirjoittaa viimeisen kirjansa, mestarillisen Ruohottuneilla poluilla (Paa gjengrodde Stier, 1949). Siin\u00e4 h\u00e4n todistaa, ettei ole el\u00e4nyt j\u00e4rke\u00e4\u00e4n kauemmin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kirjailijalta systemaattisesti my\u00f6s pen\u00e4ttiin tietoa; on vaikea sanoa, halusiko h\u00e4n lopulta tiet\u00e4\u00e4 vai ei \u2013 yht\u00e4 kaikki h\u00e4n sai lopulta tiet\u00e4\u00e4. Auschwitzista kuvattujen dokumenttien aikana, joita kirjailija saa silmiens\u00e4 eteen vasta mielisairaalassa, h\u00e4n murtuu: h\u00e4n ei pysty katsomaan. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 vuosiin suostu tapaamaan Marie-vaimoaan.<\/p>\n\n\n\n

Elokuvan kierros on tehty: alku on saatu loppuun, loppu alkuun. J\u00e4ik\u00f6 Hamsun historiaan konformistina ja maanpetturina, vai suurena kirjailijana, joka sai aikaiseksi sellaisetkin mestariteokset kuin N\u00e4l\u00e4n (Sult, 1890), Mysteerioita (Mysteries, 1982) ja Victorian (Victoria. En kj\u00e6rlighedshistorie, 1898)?<\/p>\n\n\n\n

Biopicin vastaanottokin oli ristiriitainen. Katrin Kangurin huomauttaa: “Maaret Koskinen pohti kritiikiss\u00e4\u00e4n Dagens Nyheteriss\u00e4 filmin perimm\u00e4ist\u00e4 tarkoitusta ja sen vaikutusta katsojaan. Onko ongelmallista, ett\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4konkari von Sydow tekee yhden uransa parhaimmista suorituksista antamalla vanhan miehen vieh\u00e4tt\u00e4vyytt\u00e4 kiistanalaiselle hahmolle? Onko tekij\u00f6iden tavoitteena laatia kuvaelma, joka luo ymm\u00e4rryst\u00e4 ja samaistumispintaa p\u00e4\u00e4henkil\u00f6\u00f6n?”<\/p>\n\n\n\n

Hamsun ei toki ollut ainut kuuluisa kirjailija, joka p\u00e4\u00e4tyi tukemaan akselivaltoja. Muistamme vankilaan ja sittemmin maanpakoon joutuneen Louis-Ferdinand C\u00e9linen, vuosikausiksi mielisairaalaan suljetun Ezra Poundin, teloitetun Robert Brasillachin, itsemurhaan p\u00e4\u00e4tyneen Pierre Drieu la Rochellen ja lukuiset toiset valta-aatteisiin enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n hurahtaneet ja mukautuneet kyn\u00e4niekat, konformistit.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tanskalaisen Thorkild Hansenin kohuel\u00e4m\u00e4kertaan Processen mod Hamsun (1978) pohjautuva Jan Troellin ohjaama Hamsun (1996) sai k\u00e4sikirjoittajakseen loistavan Per Olov Enquistin ja rakentui Max von Sydowin luoman Knut Hamsunin (1859\u20131952) my\u00f6h\u00e4isel\u00e4m\u00e4n tarkkan\u00e4k\u00f6iseksi tutkielmaksi, joka on yht\u00e4 paljon poeettista ekskursiota von Sydowin kasvojen karttaan ja valon hehkuun luonnossa kuin vapaata elokuvallista rekonstruktiota historiallisiin tapahtumiin. Kamaridraamana alkava kirjailijakuva […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"nf_dc_page":"","_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-77","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kinokyna.laajakuva.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/77","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kinokyna.laajakuva.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kinokyna.laajakuva.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kinokyna.laajakuva.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kinokyna.laajakuva.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=77"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/kinokyna.laajakuva.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/77\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":123,"href":"https:\/\/kinokyna.laajakuva.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/77\/revisions\/123"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kinokyna.laajakuva.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=77"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kinokyna.laajakuva.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=77"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kinokyna.laajakuva.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=77"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}